Jokaisen elämässä tulee joskus hetki, kun läheisen elämä päättyy. Suomen laki edellyttää kaikissa tapauksissa Perukirjan laatimista seuraavan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja on määrämuotoinen selvitys muun muassa vainajan sukulaisuussuhteista ja omaisuudesta. Yrityksemme tekee tilaustyönä perukirjat kustannustehokkaasti ja Suomen lakien ja asetusten vaatimassa laajuudessa. Optimoidut työmenetelmämme ja kevyt kulurakenteemme takaavat asiakkaillemme parhaan mahdollisen lopputuloksen niin asiakirjan muodon ja sisällön, kuin kustannustenkin suhteen. Toimimme tarvittaessa nopeutetulla aikataululla. Meillä on ammattiosaaminen ja asiantuntijuus.

Palvelumme

PERUNKIRJOITUS

pesänselvitys – perunkirjoitus – perukirja – verotoimistolle kopio – jakokirja ym.

Toimimme toimeksiantonne mukaisessa laajuudessa olemalla apuna perunkirjoituksessa ja perukirjan laadinnassa. Hankimme Teidän valtuuttamana asiamiehenä tai voitte itse hankkia meidän ohjeidemme mukaiset pesänselvitykseen liittyvät asiakirjat kuten sukuselvityksen ja selvitykset omaisuudesta ja veloista mm. pankin antamat tiedot pankkitileistä, arvo-osuuksista ja veloista sekä isännöitsijän todistuksen asunto-osakkeesta ja lainhuutoselvityksen kesämökistä tai omakotikiinteistöstä ( KTJ-tietojärjestelmä: otteet kiinteistörekisteristä sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä) ja selvitykset osakkuuksista esim. vanhempien kuolinpesissä. Perunkirjoitus tapahtuu asiakirjojen pohjalta. Toimimme halutessanne uskottuina miehinä perunkirjoitustoimituksessa tai avustamme Teitä pitämään  perunkirjoituksen. Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida kuolinpesän omaisuus ja kirjoittaa todistus siitä, että ovat perukirjaan merkinneet kaiken ilmoitetun oikein ja arvioineet pesän varat ja velat parhaan ymmärryksensä mukaan.

Onko  vainaja elänyt avioliitossa, parisuhteessa tai avoliitossa, jossa on lapsia tai onko pesässä vajaavaltaisia alaikäisyyden tai muun syyn vuoksi, joille edunvalvontavaltakirja tulee hankkia, joudutaan selvittämään. Siviilisäädyllä on huomattava merkitys siinä, toimitetaanko jäämistöositus tai erottelu vai onko kyseessä avoliiton yhteistalouden purkaminen vai vain pelkästään omaisuuksien erottelu.

Parisuhdelaki koskee samaa sukupuolta olevien parisuhdetta ja sen rekisteröintiä. Parisuhteen rekisteröintiä koskevat säännökset on kumottu lailla, joka astuu voimaan 1.3.2017. Avioliittolain 1 luvun  1a §.n mukaan  Suomessa rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat muuttaa parisuhteensa avioliitoksi tekemällä sitä koskevan yhteisen ilmoituksen maistraatille. Säännös astuu voimaan 1.3.2017. Rekisteröidystä parisuhteesta on voimassa mitä avioliittolaissa säädetään avioerosta. Parisuhdelain 2 luvun 7 §:ssä  säädetään, että parisuhde purkautuu, kun parisuhteen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi tai parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.

Sukuselvitys hankitaan

Digi- ja väestötietovirastosta, joka vahvistaa perukirjaan tehdyn merkinnän pesän osakkaista ja puolisosta (aikaisemmin maistraatti)

seurakunnista, jos on merkittynä seurakunnan jäseneksi

Kuolinpesän jäämistön ilmoittaminen ja velvollisuus toimituttaa perunkirjoitus

Pesän  osakas tai  sellainen henkilö, joka on asunut perinnönjättäjän kanssa samassa taloudessa velvoitetaan huolehtimaan siitä, että pesän osakas tulee toimituttamaan perunkirjoituksen kolmen (3) kuukauden sisällä perinnönjättäjän kuolemasta.

Pesän ilmoittaja on yleensä  leski, asuinkumppani tai muu henkilö, joka tuntee pesän tilanteen. Pesänilmoittajan on merkittävä perukirjaan valaehtoinen vakuutus antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Kuolinpesän osakkaita ovat eloonjäänyt puoliso, perilliset ja yleistestamentinsaajat. Toissijaiset perilliset tulevat kysymykseen mm. silloin, kun lapsettomista puolisoista toinen perii ensin kuolleen ja hänen jälkeensä omaisuus siirtyy toissijaisille perillisille. Myös toissijaiset saajat  ja yleistestamentinsaajat on kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen.

Kaikki keskeiset seikat tulee heti alkuun huomioida, kun perunkirjoitusta ruvetaan toimittamaan. Perinnönjättäjän tekemät testamentit (yleistestamentti ja erityisjälkisäädökset, lakiosailmoitukset, perinnöstä, testamentista tai vakuutuskorvauksesta luopumiset, ennakkoperinnöt, vakuutukset (vakuutuskuoret), työhyvitykset, avustukset, lesken hallintaan jäävän asunnon määrittäminen, avioehtosopimus, jäämistöositus vai tasinkoprivilegin toteaminen (vainajaa varakkaampi leski) ja ennen kuolemaa kolmen (3) vuoden ajalta annetut lahjat tulee selvittää.

Maatilat, yritykset ja verotus/perintöverotus –  osakkeet, osuudet, sijoitukset ja arvostaminen

Maatilan ja yrityksen käypä arvo tulee selvittää. Käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa.

Mikäli perinnönjättäjällä oli edelleen maatila tai yritys tai osa siitä, jonka sukupolvenvaihdos on kesken, selvitämme toiminnan jatkamismahdollisuuden ja jatkajan aseman yrityksessä sekä maatilan tai yrityksen käyvän arvon. Jos maatila tai yritys siirtyy perintö- ja lahjaverolain 55 – 57 §:n edellytyksin jatkajalle, perintöverotus voidaan toimittaa siten, että perintövero määrätään 40 prosenttiin määritetystä varojen arvostamislain arvosta.

Yritysjärjestelyissä kokonaisjakautumisen yhteydessä perinnönjättäjälle jääneen sijoitusyhtiön arvo tulee selvittää.  Samoin muiden sijoitusten arvo mm. sijoitussopimukset. Kapitalisaatiosopimuksen verotuksessa KHO 2017:195 päätöksellä verotusta muutettiin niin, että verojen kokonaismäärä pieneni aikaisemmasta verotuskäytännöstä.

Jäämistö

Jäämistö on varojen ja velkojen kokonaisuus. Se on varallisuusmassa. Kuolinpesä osakkaat päättävät yhteisesti varojen omistusoikeudesta ja käytöstä.

Kuolinpesä

Kuolinpesä ei ole juridinen eli oikeushenkilö mutta se on juridinen termi, jolla tarkoitetaan tiettyä henkilötahoa.  Kuolinpesän osakkaita ovat leski ositukseen  saakka ja vainajan perilliset ja yleistestamentinsaajat. Kuolinpesän osakkaan osuus kuolinpesän jäämistöstä on irtainta omaisuutta. Se ei kohdistu silloin mihinkään erityiseen jäämistönosaan, vaan määräosaan kaikista jäämistön varoista. Kuolinpesän osakkaan osuus kuolinpesästä  voidaan  luovuttaa ja se voidaan ulosmitata osakkaan ulosotossa olevien velkojen maksamiseksi. Veronhallinnon ohjeen mukaan pesäosuuden luovutus katsotaan varainsiirtoverolain tarkoittamaksi luovutukseksi vasta sitten, kun kiinteistön tai arvopaperin osalta tapahtuu siviilioikeudellinen omistajanvaihdos esimerkiksi jaossa. Veron vanhentumisaika alkaa  mainitusta ajankohdasta.

Perimysjärjestys

Perimysjärjestyksessä  luetellaan ne tahot, jotka perivät vainajan

1. lapset lapsenlapset jne. myös tunnustetut lapset, tai kun tuomioistuin on vahvistanut        isyyden, ottolapset
2. aviopuoliso, ellei syrjäytetty testamentilla – avopuoliso ei peri puolisoaan
3. omat vanhemmat ja sisarukset, kumpikin vanhemmista saa puolet ja kuolleen tilalle tulevat näiden jälkeläiset
4. isovanhemmat ja näiden lapset eli sedät, enot ja tädit – serkut eivät peri serkkujaan

Testamentti

Omistusoikeustestamentti, rajoitettu omistusoikeustestamentti, käyttöoikeustestamentti, legaattimääräyksiä sisältävä yleistestamentti ja tarkoitemääräys ovat määritelty testamenttilajeiksi. Tavallisimmat testamenttimuodot ovat käytännössä  omistusoikeustestamentti, hallintaoikeustestamentti, vallintatestamentti, jossa on määräys toissijaisista saajista ja legaatti. Täysi-ikäinen 18 vuotta täyttänyt henkilö voi tehdä testamentin tai nuorempikin, jos hän on naimisissa tai on ollut naimisissa ja 15 vuotta täyttänyt omasta työansioillaan hankitusta omaisuudesta. Testamentti on määrämuotoinen kirjallinen testamentintekijän tahdonilmaisu hänen omaisuutensa siirtymisestä kuoleman jälkeen, jossa on todistusklausuuli. Hätätilatestamentista puuttuu nämä muodot. Hätätilatestamentti on suullinen todistajan kertomus tai kirjallinen ilmaisu, josta puuttuu todistajat, koska se on tehty vähän ennen kuolemaa.

Testamentilla voidaan määrätä varsinkin lapsettomissa perheissä, kenelle omaisuus kuoleman jälkeen siirtyy. Serkut eivät ole perimyspolvessa olevia sukulaisia. Rintaperillisten ja näiden jälkeläisten perillisryhmää ei voida kokonaan syrjäyttää perillisinä, sillä heillä on oikeus lakiosaan.

Valtiolle muutoin meneviä perintöjä voidaan testamentilla siirtää esim. yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville säätiöille, yhteisöille ja yhdistyksille tai sellaiseen toimintaan, jota testamentilla haluaa tukea.

PERINTÖVEROTUS

Perintöverotuksen ulottuvuus

Perintöveroa suoritetaan

1. perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä, perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä  Suomessa ja
2.  perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön  osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta (asuinhuoneisto-osakkeet).

Perintöverotusta varten tulee ilmoittaa Suomessa olevan omaisuuden lisäksi ulkomailla oleva omaisuus. Jos omistaa omaisuutta esimerkiksi Espanjassa, se tulee ilmoittaa perukirjassa. Espanjassa olevat kaikki asunnot käsitellään kiinteistöinä myös kerrostaloasunnot. Omaisuudesta Espanjassa maksettu perintövero saadaan vähentää täällä samasta kiinteistöstä määrättävästä perintöverosta (ulkomaisen veron hyvitys).

Kaksoiskansalaisuus ja kaksoisasuminen

Perintöverotus koskee kaikkia Suomessa asuvia myös ei kantasuomalaisia. Kaksoisasumisella tarkoitetaan tilanteita, joissa perinnönjättäjä on asunut sekä Suomessa että vieraassa valtiossa siellä olevan verolain mukaan. Kaksoiskansalaisuudella ei ole yksistään merkitystä Suomen verovelvollisuuteen nähden. Kaksoisasumisella sen sijaan on merkitystä mm. maastamuuttotilanteissa, kunnes säädetty maastamuuttoaika on kulunut umpeen. Suomella on muutamien maiden kanssa solmittuja perintöverosopimuksia, joilla edellä mainitusta säännöksestä poiketaan  tai joissa asia on ratkaistu asumisen osalta. Ruotsilla ja Norjalla ei ole enää Suomen kanssa perintöverotusta koskevaa sopimusta (Pohjoismainen verosopimus). Näin ollen sovelletaan PerVL:n säännöksiä. Ruotsissa ei ole perintöverotusta mutta, jos perillisiä asuu Suomessa, perintö tulee heidän osaltaan Suomessa perintöverotetuksi.

EU perintöasetuksessa (eur.lex.europa.eu) määritetään, minkä maan lakia perimykseen sovelletaan. Suomessa sovelletaan asetuksen perusteella pääsääntöisesti Suomen perintökaarta, kun perinnönjättäjä asui kuollessaan Suomessa. Sovellettava laki voi olla EU-alueen tai sen ulkopuolisen valtion laki kuolinajan asuinpaikan/kotipaikan lainsäädännön mukaisesti. Laki voi määräytyä myös testamentti – tai muun kuolemanvaraismääräyksen perusteella. Tavallisesti muu sovellettava laki on kansalaisuuteen perustuva laki. Verohallinnon sivustoilla on ohjeistus kansainvälisestä  perintö- ja lahjaverotuksesta ja siihen liittyvästä siviilioikeuslainsäädännöstä mm. avio-oikeudesta, perintöoikeudesta, lesken oikeudesta jäädä asumaan perheen asuntoon jne.

Perunkirjoituksesta ja perukirjasta perintöverotuksessa

Perukirja on ilmoitus verotoimistolle perintöverotuksen toimittamista varten. Kansainvälisissä perimyksissä (perinnönjättäjä ei asunut Suomessa)  jätetään verotoimistolle perintöveroilmoitus (omavero tai postitse).

Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirjassa selvitetään kuolinpesän tila. Kopio perukirjasta toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta verotoimistoon. Verohallinnon ohjeen mukaan perukirjassa tulee ilmetä mm. seuraavat asiat:

-vainajan perilliset, leski, mahdolliset toissijaiset perilliset, testamentinsaajat sekä kunkin osoite ja henkilötunnus
-kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, joiden on allekirjoitettava perukirja
-perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavan pesänhoitajan yhteystiedot
-perillisen ja testamentinsaajan sukulaisuussuhde vainajaan
-onko osakas tuloverolaissa tarkoitettu avopuoliso (perinnönjättäjän kanssa avoliitossa elänyt henkilö, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa)
-vainajalla ja leskellä kuolinpäivänä olleet henkilökohtaiset ja yhteiset varat ja velat (valtion takaamaa opintolainaa ei merkitä perukirjaan)
-vainajan ja lesken avio-oikeus toistensa omaisuuteen
-lesken ilmoitus siitä, luovuttaako hän tasinkona omaisuutta ensiksi kuolleen puolison perillisille
-ilmoitus siitä, pitääkö leski kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, vai pitääkö hän hallinnassaan vain jonkin osan siitä (esimerkiksi puolisoiden yhteisen kodin)
-testamentti ja mahdolliset lakiosavaatimukset
-mahdolliset ennakkoperinnöt (myös leskeltä saadut) ja sellainen lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa (lahjan saantiajankohta, arvo ja laatu)
-perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle henkilövakuutuksen nojalla maksetut vakuutussuoritukset (niiden saajat ja määrät)
-perunkirjoituksen toimittamisen perustana olevat asiakirjat

liitteet:
-kopio testamentista ja avioehtosopimuksesta
-kopio perinnönjakokirjasta
-Jos puoliso on kuollut aiemmin ja ositus ja perinnönjako oli toimitettu: kopio osituskirjasta ja perinnönjakokirjasta

Osituksen merkityksestä perintöverotuksessa

Lesken perukirjan ohjeistus

Lesken jälkeen laadittavaan perukirjaan tulee merkitä lesken omaisuuden lisäksi myös sellainen ensin kuolleen puolison pesään kuuluva omaisuus, johon leskellä on avio-oikeus. Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden laajuus määritetään sen omaisuuden perusteella, joka puolisoilla oli ensin kuolleen puolison kuolinpäivänä. Omaisuus ilmenee ensin kuolleen puolison perukirjasta. Se tulee merkitä myös lesken perukirjaan avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi siltä osin kuin sitä on jäljellä vielä lesken kuollessa. Jos avio-oikeuden alaista omaisuutta on myyty lesken elinaikana, myynnistä saatu kauppahinta tai varoilla hankittu omaisuus merkitään avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi ja myös tällaisen omaisuuden tuotto.

Avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta annetut ennakkoperinnöt lisätään antajan avio-oikeusomaisuuden säästöön. Ylisuurista ennakkoperinnöistä tulee lisätä perillisen perintöosuuden arvo, joka voidaan laskea tai jättää verotoimiston laskettavaksi. Tällöin ylisuuret ennakkoperinnöt merkitään täydestä arvostaan perukirjaan. Loppuosa lisätään lesken jäämistöön samoin kuin lesken avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta antamat ennakkoperinnöt.

Ennakkoon maksetun perinnön tai osittaisen osituksen merkitys tulee arvioida osituksen kannalta. Lesken tasinko-oikeuden pienentyminen tai lisääntyminen sitoo perillisiä vain, jos leski on eläessään luopunut vaatimasta tasinkoa tai sitoutunut suorittamaan lakimääräistä tasinkoa enemmän omaisuutta perillisille. Tämä voidaan katsoa myös lahjanlupaukseksi. Jos osittaisessa osituksessa leski ja perilliset ovat saaneet puolet osituksen kohteena olevasta omaisuudesta, siinä olevaa omaisuutta ei oteta enää huomioon osituksessa. Omaisuus on sen jälkeen lesken avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Puolisot ovat voineet poistaa avio-oikeuden myös avioehtosopimuksella tai omaisuutta on saatu testamentilla tai lahjana, joissa puolison avio-oikeus on suljettu pois. Lesken ansaitsema palkka- ja yrittäjätulo, joka on ansaittu puolison kuoleman jälkeen on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Jos ositus on suoritettu loppuun lesken elinaikana, lesken perukirjaan merkitään se omaisuus, jonka hän omisti osituksen jälkeen. Lisäksi perukirjaan merkitään omaisuus, jonka leski on hankkinut tai saanut osituksen jälkeen.

Ennakkoperinnöistä lesken perukirjassa 

Ainoastaan ylisuuret ensin kuolleen puolison avio-oikeusomaisuudesta annetut ennakkoperinnöt tulee ilmoittaa lesken perukirjassa. Samoin lesken kolmen edellisen vuoden aikana antamat lahjat ja lesken antamat ennakkoperinnöt tulee merkitä perukirjaan.

Lesken perukirjaan merkittävä omaisuus arvostetaan lesken kuolinpäivän käypään arvoon. Ennakkoperinnöt arvostetaan luovutuksen toteuttamisajan arvoon. Perinnön ennakot ja osituksessa saatu omaisuus voidaan arvostaa myös siihen arvoon, joka omaisuudella oli luovutuksen ajankohtana.

YHTEISHALLINNON PURKAMINEN

Avioliittolaki omaisuuden ositus

Aviovarallisuuden omistusoikeus määräytyy nimiperiaatteen mukaan. Osituksessa puretaan aviovarallisuussuhde.  Osituksen  yhteydessä toteutetaan  avio-oikeus ja puretaan yhteisomistus. Jäämistöosituksen osapuolina ovat leski ja kuolleen puolison perilliset tai testamentinsaajat. Kummallakin puolisolla on avio- oikeus toisen puolison omaisuuteen. Ositustoimituksessa lasketaan avio-osan suuruus ja tasingon määrä. Ositusta voidaan sovitella, jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta etua. Sovittelua koskevaa säännöstöä voidaan soveltaa toimitusosituksissa. Oikeustoimilain säännöksiä on sovellettu sopimusosituksissa.  Kun avio-oikeus on suljettu pois osaksi tai kokonaan avio-ehtosopimuksella, tai omaisuutta on saatu lahjana tai testamentilla, jossa on ollut avioehto, tältä osin toimitetaan omaisuuden erottelu. Lahjanantajalla ei ole jälkikäteen oikeutta liittää antamaansa lahjaan avioehtoa.

Lesken tasinkoprivilegi on ositusta koskeva säännös, jolla leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa vainajan perillisille. Tästä voidaan tehdä merkintä peruskirjaa. Oikeus menetetään, jos ositusta ei ole tehty lesken eläessä. Poikkeuksena sitä voidaan soveltaa, jos leski on eläessään tehnyt vaatimuksen jo vireille tulleessa osituksessa.

Ositussopimus on sopimus omistusoikeudesta. Avioehtosopimus on sopimus avio-oikeudesta. Osituksen sisäiset oikaisukeinot ovat vastikkeet ja restituutio. Säännösten tarkoituksena on torjua omaisuuden siirtyminen aviovarallisuusryhmästä toiseen tai torjua omaisuuden hukkaaminen. Surrogaattisäännöllä säilytetään omaisuuden luonne, kun se vaihtuu toiseksi omaisuudeksi. Restituutiolla torjutaan ositusperusteen jälkeen tapahtuva omaisuuden hukkaaminen.  Vastike voi olla velkavastiketta, kun omaisuus on ollut velan vakuutena tai hukkaamisvastiketta, kun puoliso on hoitanut huolimattomasti talousasioitaan.  Erikoiryhmänä ovat perinnöstä luopumiset. Lakiosasta luopuminen ei oikeuta vastikkeeseen (KKO 2003:95). Hankintavastiketta voidaan vaatia, kun puoliso käyttää avio-oikeusomaisuutta avio-oikeasta vapaan yksityisen omaisuutensa hankintaan.  Vastiketta tulee vaatia omaisuuden osituksessa. Jos sitä ei voida osituksessa toteuttaa, se raukeaa.

Osituksessa tasinkoa luovuttava osapuoli voi päättää mitä omaisuutta luovuttaa tasinkona vai maksaako tasingon  rahana.  Jos tasinko maksetaan rahana, laki edellyttää käteissuoritusta. Tasingon maksamiselle tulee määrätä maksuaika ja eräpäivä. Maksamattomalle tasingolle maksetaan viivästyskorkoa. Tasinkopäätös ei ole sellaisenaan ulosottokelpoinen, vaan sille on haettava maksutuomio, jotta se voidaan periä pakkotäytäntöönpanolla.

Ositusmenettelyyn sovelletaan perintökaaren perinnönjakoa koskevia säännöksiä. Osituksen tulee edeltää perinnönjakoa.

Avoliittolaki – omaisuuden erottelu (L yhteistalouden purkamisesta (26/2011) tuloverolaki, perintöverolaki käsite)

Avoliittolaissa avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa vähintään viisi (5) vuotta eläneitä avopuolisoita tai avopuolisoita, joilla on yhteinen tai yhteishuollossa oleva lapsi.

Omaisuuden erottelussa kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden erottelusta voidaan myös sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Erottelun yhteydessä voidaan sopia myös hyvityksen maksamisesta yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta.

Perinnönjako

Jokainen kuolinpesän osakas osallistuu kuolinajan ja jakohetken välisenä aikana kuolinpesän yhteishallintoon. Yhteishallinnon aikana päätetään omaisuuden hoidosta mm. velkojen maksusta.

Yhteishallinto puretaan perinnönjaolla. Perinnönjaossa jäämistöomaisuus arvostetaan jakohetken arvoon, ositetaan, jaetaan arvomääräisiin osiin ja  jako-osuudet luovutetaan perinnönsaajille. Jaossa lasketaan jako-osan arvomääräinen osa ja omaisuusesineet erotellaan luovutettavaksi osakkaille. Perinnönjako toimitetaan yksimielisellä päätöksellä sopimusjakona. Sopimusjaossa asianosaiset voivat halutessaan sopia paitsi jaon lopputuloksesta, myös siitä miten jako menettelyllisesti etenee ts. pesän jakotavasta ja reaalisesta jaosta.  Jokainen pesän osakas voi kuitenkin vaatia toimitusjakoa, jonka suorittaa oikeuden määräämä pesänjakaja. Jakopäätös pannaan täytäntöön jakokirjalla. Sopimusjaossa jakokirjan allekirjoittaa jokainen pesän osakas. Allekirjoitusten oikeaperäisyyden  vahvistaa kaksi todistajaa.- Jakokirja toimitetaan verotoimistolle ja omaisuuden rekisteröijälle. -Omaisuus rekisteröidään omistajan nimiin (lainhuuto) mm.  Jakokirjan muotovaatimus korvaa kiinteistön luovutusta koskevan määrämuodon.

Reaalinen jako

Jako-osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaisesta omaisuudesta. Jos omaisuutta ei voida näin jakaa, se pannaan samaan osaan.  Osuuden saajaa ei kuitenkaan voida velvoittaa lunastamaan  esim. kiinteistöä siltä osin kuin sen arvo ylittää jako-osuuden arvon.

Perintökaaren  mukainen perussääntö on osiin jakaminen, joka johtaa yhteisomistussuhteisiin. Näin toimitettuna jako voi johtaa elämälle vieraisiin tilanteisiin.  Jos omaisuutta ei voida sopivasti näin jakaa, se voidaan panna samaan osuuteen esim. irtaimisto mutta myös jokainen osakas saa nimiinsä oman kiinteistön eikä osuuden kaikkiin kiinteistöihin. Jaetun yhteisomistussuhteen perustaminen on perusteltua mm. lesken käyttöön jäävän asunnon osalta.

Jos perinnönjakoa ei voida muutoin toimittaa, voidaan oikeudelta hakea kiinteän omaisuuden myyntilupa.

Jos osakkaat eivät sovi jako-osuuden saajasta tasa-arvo periaatteen nojalla toimitetaan arpominen.

VIRALLISSELVITYS

-Käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja jakaja ylivelkaiseen  tai riitaiseen pesään ja em. toimitusten aloittamiseen osakkaan vaatiessa ositusta, erottelua tai jakoa

Pesänselvittäjän testamentin täytäntöönpanijan ja pesänjakajan hallinto

pesänselvittäjä: avioliitto – avoliitto -ositus – erottelu 

pesänjakaja: pesänjako

Jos kuolinpesän varat eivät riitä velkojen suorittamiseksi tai osakkaat eivät pääse sopimukseen osituksen tai jaon tavasta, voidaan hakea tuomioistuimelta virallisselvitystä,  toimitusositusta tai toimitusjakoa. Tällöin pesän osakkaat menettävät toimivaltansa pesässä ja se siirtyy pesänselvittäjälle tai jakajalle.

Ylivelkaisten pesien osalta on ongelmallista velkojan asema ja vainajan veloista vastuussa olevat tahot. Jos hakemusta pesänselvittäjän määräämiseksi ei ole tehty kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, vastuu vainajan veloista voi laajeta osakkaan henkilökohtaiseksi vastuuksi. Kuolinpesä voidaan hakea myös konkurssiin.

Käräjäoikeuden  sivustoilla on esitetty selvitystä, kuinka kuolinpesän osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä (toimitusjako), jos sopimusositukseen tai jakoon ei päästä. Pesänjakajana voi olla kuka tahansa kaikkiin osapuoliin nähden puolueeton henkilö, joka suostuu tehtävään. Hakemus jätetään vainajan kotikunnan käräjäoikeuteen.

PERUNKIRJOITUSPALVELUMME

Perukirjapalvelut joustavasti kaikkina viikonpäivinä ja tulemme tarvittaessa asiakkaan luo tai muuhun  haluttuun tapaamispaikkana.

Perunkirjoitus pidetään tavallisesti vainajan asunnossa, koska tarkoituksena on arvioida jäämistön omaisuus jakamattomana kuolinpesänä. Perintöveroa ei suoriteta perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olevasta tavanomaisesta koti-irtaimistosta (4 000,00 euroa). Tilaisuus voidaan järjestää myös muussa sopivassa paikassa. Perinnönjakotoimituksessa kuolinpesän  omaisuus arvostetaan uudelleen.

Teemme kaikenkokoisille kuolinpesille perukirjat ja hinta määräytyy toimeksiannon mukaan.

Asiakirjapalvelut – avioehdot – testamentit – ym.

Teemme kaikista toimeksiannoista kirjallisen sopimuksen, josta selviää palvelun sisältö ja olemme asiakkaidemme tukena koko prosessin ajan.

Osakeyhtiöiden veroilmoitukset ja sukupolven vaihdokset

Teemme pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden veroilmoitukset kokemuksella joustavasti. Meillä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus perintöverotuksesta ja sukupolven vaihdosten hoitamisesta lakien ja asetusten mukaisesti.

Muut palvelumme:

Tietotekniikka- ja laiteasennukset palveluna

Asennamme puolestanne kaiken tyyppiset tietotekniset ratkaisut ja laitteet.

Punainen on liturginen väri, jota käytetään vainajien muistopäivänä.

Our services

When your loved one or relative passes away Finnish law and tax regulations require that ”Perukirja” must be made during next three months. It is a Document that clarifies of the amount property and close relatives. We serve also English speaking customers. Our service consists the full documentation that fullfills everything law requires. Everything is made the cost effective way to satisfy all the needs that our customers have. Satisfied customers are our goal and objective.

We also serve customers´ companies that are owned by people with foreign origin to meet the standards of Finnish tax officials, when they report their annual business to Finnish tax authorities.

Hakusanoja:

perunkirjoitus Espoon keskus testamentti Espoon keskus perunkirjoitus Matinkylä testamentti Matinkylä
perunkirjoitus Haukilahti testamentti Haukilahti perunkirjoitus Otaniemi testamentti Otaniemi
perunkirjoitus Mankkaa testamentti Mankkaa perunkirjoitus Tapiola testamentti Tapiola
perunkirjoitus Espoonlahti testamentti Espoonlahti perunkirjoitus Kivenlahti testamentti Kivenlahti
perunkirjoitus Soukka testamentti Soukka perunkirjoitus Saunalahti testamentti Saunalahti
perunkirjoitus Nöykkiö testamentti Nöykkiö perunkirjoitus Kauklahti testamentti Kauklahti
perunkirjoitus Suna testamentti Suna perunkirjoitus Latokaski testamentti Latokaski
perunkirjoitus Eestinlaakso testamentti Eestinlaakso perunkirjoitus Olari testamentti Olari
perunkirjoitus Kuitinmäki testamentti Kuitinmäki perunkirjoitus Tontunmäki testamentti Tontunmäki
perunkirjoitus Tapiola testamentti Tapiola perunkirjoitus Pohjois-Tapiola testamentti Pohjois-Tapiola
perunkirjoitus Lukupuro testamentti  Lukupuro perunkirjoitus Kauniainen testamentti Kauniainen
perunkirjoitus Ymmersta testamentti Ymmersta perunkirjoitus Tuomarila testamentti Tuomarila
perunkirjoitus Leppävaara testamentti Leppävaara perunkirjoitus Lauttasaari testamentti Lauttasaari
perunkirjoitus Westend testamentti Westend perunkirjoitus Kilo testamentti Kilo lahjat ennakkoperinnöt perukirja ennakkoperintö lahja kauppa testamentinsaaja sukupolvenvaihdos sukupolvenvaihdosluovutus käyttöoikestestamentti legaatti lahjaverotus perintöverotus yleishyödyllinen yhteisö 
perunkirjoitus Lehtisaari testamentti Lehtisaari perunkirjoitus Masala testamentti Masala
perunkirjoitus Kantvik testamentti Kantvik perunkirjoitus Kirstinmäki testamentti Kirstinmäki
perunkirjoitus Suvisaaristo testamentti Suvisaaristo perunkirjoitus Kaitaa testamentti Kaitaa
perunkirjoitus Suomenoja testamentti Suomenoja perunkirjoitus Laaksolahti testamentti Laaksolahti
perunkirjoitus Viherlaakso testamentti Viherlaakso perunkirjoitus Eestinmalmi testamentti Eestinmalmi
perunkirjoitus Laurinlahti testamentti Laurinlahti perunkirjoitus Soukanniemi testamentti Soukanniemi
perunkirjoitus Laajalahti testamentti Laajalahti perunkirjoitus Iirislahti testamentti Iirislahti
perunkirjoitus Niittykumpu testamentti Niittykumpu perunkirjoitus Espoo testamentti Espoo